UKK – Usein Kysyttyjä Kysymyksiä

Mistä puusta viulu on rakennettu?

Perinteisesti kansi on kuusipuuta, sivut, kaula ja pohja vaahteraa. Mustat osat ovat ebenpuuta. Näissä puulajeissa yhdistyy parhaat ominaisuudet painossa, joustavuudessa, kovuudessa ja äänessä. 500 vuoden historian aikana puunlajin kokeilijoista ei ole ollut pulaa.

Mistä viulun muoto on peräisin?
Mahdollisesti Leonardo da Vinci on osallistunut viulun muodon suunnitteluun. Viulun muoto vakiintui 1500-luvulla. 

Mikä on Stradivariusviulu?
Italian Cremonassa työskennelleen yksittäisen viulunrakentajan Antonio Stradivarin (1648-1737) poikineen ja apulaisineen rakentama viulu. Stradivarin verstaassa on syntynyt yli tuhat viulua ja muutama kymmenen muuta soitinta. Stradivarius on genetiivimuoto rakentajan nimestä.

Mikä tekee Stradivari-viulusta niin erinomaisen ja kalliin? 
Loistava käsityö, erityisen hieno lakkaus ja sointi joka istuu nykypäivään. Soittimen hintaan, joidenkin mielestä ääneen, vaikuttaa edelliset viulun soittajat. Stradivari on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu hinnalle kun soittimet muuttuvat käyttöesineistä  keräily- ja sijoituskohteiksi.

Millä viulua voi puhdistaa? 
Pehmeällä liinalla tai hyvin vähän kostutetulla liinalla kevyesti pyyhkimällä. Pinttyneempi lika ja kiinnittynyt hartsi kannattaa puhdistuttaa ammattitaitoisella viulunrakentajalla. Viulunpuhdistusaineiden kanssa kannataa olla varovainen, koska lähes kaikissa on aineita joka voivat jäädä viulun pinnalle ja huonontaa jatkossa sen hoidettavuutta. Kieliä, leukatukea ja otelautaa voi puhdistaa esim puhtaalla alkoholilla varovasti rätin kanssa. Alkoholia ei saa pudota pisaraakaan lakan päälle!

Oikea viulun puhdistus ja kiillotus perustuu viulun puhdistukseen puhdistusaineella, joka poistetaan kiilloituksessa. Soittimen oma lakka kiilloitetaan jättämättä siihen mitään ”ylimääräisiä” aineita. Varomaton puhdistus poistaa lakkaa, sen vuoksi lakan hoitaminen on ammattilaisen työtä. Lakka on mielestäni soittimien hienoimpia ja merkittävimpiä suojelukohteita.

Miten viulua pitää tarkkailla ja huoltaa? 
Soitinta on käsiteltävä huolellisesti ja säilytettävä oikein. Soitinta on suojattava liiallisilta lämpötilan ja kosteuden vaihteluilta. Kuljetuksessa kunnollisella kotelolla on suuri merkitys.

Tarkkaile, että talla on suorassa ja oikeassa paikassa. Laita kieliä vaihtaessasi grafiittia/ lyijykynää kieliuriin yläsatulaan ja tallaan, jotta kieli luistaa.

Kieliä vaihdettaessa kannattaa vaihtaa yksi kieli kerrallaan ja pitää muissa kielissä jännitys, että äänipinna pysyisi paikallaan.

Mahdolliset halkeamat on syytä korjauttaa nopeasti. Jos huomaa halkeaman tai liitoksen irtoamisen, ensiapuna voi löysyttää kieliä.

Jousi on syytä jouhittaa säännöllisin väliajoin. Jouhien pito heikkenee vaikka lähes kaikki jouhet olisivatkin tallella.

Miksi viulu on vaikea virittää tai viritystapit eivät toimi? 
Viritystapit reagoivat paljon ilmankosteuteen. Suurin syy tappien toimimattomuuteen on se ettei tappeja käytetä, koska viulussa on myös pikavirittimet. Tapit tykkäävät että niitä käytetään. Tapeissa on tappivahaa, esim saippuaa ja liitua, jolla säädetään luistoa ja pitoa. Tarkista että kieli on punottu tapin ympärille niin, ettei se estä tapin kartion kiristymistä. Toisin sanoen kieli ei saa ottaa viritystappikotelon seinään kiinni tapin ohuemmassa päässä. Yleensä auttaa kielen löysyttäminen ja punominen uudestaan eri lailla viritystapin ympärille. Joskus kuluneet tapit vaativat uuden reiän kielelle että kieli lähtisi sopivasta paikasta. On mahdollista , että viritystapit ovat kuluneet tai ne on asennettu alunperin huonosti ja ne pitää vaihtaa.

Miksi viulu särisee? 
Leukatuki voi olla löystynyt ja se ottaa kielenpitimeen kiinni, tai leuka painaa soitettaessa leukatukea kielenpitimeen. Pikaviritin voi olla löysällä tai kieli rikki. Särinä voi johtua myös siitä, että viulun reuna tai otelauta on auennut liimauksestaan. Otelauta on kulunut kuoppaiseksi jne. Viulunrakentaja löytää kokemuksella ylimääräiset äänet nopeasti. Usein syylliseksi epäilty bassopalkki ei yleensä ole irti.

Millä liimalla viulua voi liimata ja miksi?
Viulun saumojen aukaiseminen ja liimaaminen kannattaa jättää ammattilaiselle. Oikea liima on vesiohenteinen luu/nahkaliima, koska viulun saumat pitää saada auki myöhempiä korjauksia varten. Huonoin mahdollinen korjaus on liimata viulu esimerkiksi erikeepperillä pysyvästi kiinni.

Pihassani kasvaa puu. Voiko siitä rakentaa viulua?
Pihassa kauan kasvaneella perheenjäsenellä on usein suuri tunnearvo, mutta saattaa olla että se arvo välittyy parhaiten valokuvasta.

Muutama perusominaisuus soitinpuulle. Suomessa lähinnä kuusi tulee kysymykseen. Suomalainen vaahteralaji on hyvin paljon painavampaa ja kovempaa, kuin viuluissa perinteisesti käytetty vuorivaahtera. Puunrunko pitää olla yli 30 cm paksu, pyöreä, oksaton, eikä se saisi kaventua nopeasti. Puu kaadetaan kasvukauden ulkopuolella tammi-helmikuussa ja sahataan nopeasti mahdollisimman sopiviksi paloiksi. Soitinpuu sahataan sydämen läpi ns. neljännessahauksena.  Syytiheys on  tasainen 5-10 kpl/cm. Puun ulkopinta halkeaa keskisydämen kanssa samassa linjassa, eli puu ei  kierrä. Näiden perusasioiden ollessa kohdallaan päästään mielipideasioihin, puun painoon, joustavuuteen pitkittäin ja poikittain, ääneen ja tietenkin ulkonäköön.

Voiko viulua lakata uudestaan?
Ei! Suuri osa viulun äänestä ja sen antiikkiarvosta perustuu lakkaukseen. Vanhan lakkauksen päälle ei koskaan saa laittaa uutta lakkaa eikä vanhaa poistaa. Jos lakkaus kuluu puulle asti pois, korjaaja suojaa puun kirkkaalla lakalla. Viulu on soitin, ei tuoli eikä auto, siksi myös aineet on valittava sen mukaan.

Mitä viulun hankinnassa pitää ottaa huomioon?
Aiheeseen voit tutustua enemmän lukemalla artikkelin blogistani.